64 % suomalaisista ei säästä eläkettä varten
Monet työikäiset suomalaiset unelmoivat varmasti eläkepäivistä, ja joidenkin tavoitteena saattaa olla jopa siirtyä eläkkeelle ennen virallisen eläkeiän saavuttamista. Monet suomalaiset eivät kuitenkaan ole varautuneet eläkettä varten säästösuunnitelmilla. VertaaEnsin.fi teetti kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten eläkesäästämisen valmiutta ja sen yleisyyttä. Kyselystä selvisi, että 64 prosenttia suomalaisista ei säästä eläkkeelle laisinkaan. Tutkimus tehtiin Yougov-kuluttajapaneelin avustuksella.
Kyselyyn vastanneista 18 – 39 -vuotiaista 26 % ei säästänyt eläkettä varten, eikä myöskään suunnitellut eläkesäästämisen aloittamista. 40 – 59 vuotiaiden joukossa lähes 50 % vastasi samalla tavalla. Yli 60-vuotiaista vastaajista 54 prosenttia ilmoitti, että he eivät säästä eivätkä ole harkinneet säästämisen aloittamista.
Säästäminen riippuu tuloista
Kyselytutkimuksesta selvisi, että mitä suuremmat tulot omaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä säästää eläkettä varten. 45 % kyselyyn vastanneista, jotka tienaavat vuoden aikana yli 67 500 €, säästävät eläkettä varten säännöllisesti. Kun tulot olivat 27 000 – 67 000 €, säästöön laittoi rahaa ainoastaan 26 prosenttia vastanneista. Alle 27 500 tienaavien joukossa säästämistä harrasti ainoastaan 7 prosenttia vastanneista. Säästäminen kannattaa tietysti aloittaa ajoissa, sillä siten pääsee nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä mahdollisimman pitkään.
Eläkesäästämisen haasteet
Suomalaisten eläkesäästämistä hidastaa varmasti se, että Suomessa taataan kansaneläke kaikille eläkeläisille. Väestörakenteen epätasapaino tuo kuitenkin omat haasteensa Suomen eläkejärjestelmään tulevaisuudessa, ja näyttääkin siltä, että Suomessa ei välttämättä ole riittävästi työikäisiä työntekijöitä maksamaan suurien ikäluokkien eläkemaksuja. On siis hyvinkin mahdollista, että kansaneläkkeen suuruus pienenee siihen mennessä, kun nykyiset työssäkäyvät pääsevät eläkeikään. Ja kannattaa muutenkin pitää mielessä, että eläke on suuruudeltaan ainoastaan 45 – 60 prosenttia palkasta. Jos et ole valmis siihen, että tulosi puolittuvat eläkkeelle jäädessäsi, kannattaa silloin harkita eläkesäästämistä.
PS-tili
Vaihtoehtoja eläkesäästämiseen löytyy useita. Yksi niistä on PS-tili, jonka PS lyhenne tulee pitkäaikaissäästötilistä. Sinäänsä nimitys on harhaanjohtava, sillä kyseessä ei suinkaan ole perinteinen säästötili, vaan PS-tilillä olevia rahoja sijoitetaan aktiivisesti. PS-tili avataan yleensä pankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kautta. Tilille siirretään haluttu määrä rahaa, ja palvelun tarjoaja sitten sijoittaa tilillä olevat varat PS-tilin kuvauksessa kuvaillulla tavalla. Palveluja tarjoavat yritykset ovat velvollisia hajauttamaan varoja riittävästi. PS-tilejä on saatavilla eri riskiasteilla, ja halusta riskistä onkin syytä keskustella ennen tilin avaamista. PS-tili tarjoaa säästäjille veroetuja verovähennyksinä. PS-tililtä ei kuitenkaan voi nostaa varoja ennen eläkeikää. Kyseessä onkin siis erittäin kärsivällisen sijoittajan tuote. Toinen PS-tilin kaltainen eläkesäästötuote on eläkevakuutus.
Rahastosäästäminen
Rahastosäästäminen on yksi osakesijoittamisen muoto. Kun osakesijoittamisessa ensin valitaan yhtiö, jonka osakkeita halutaan ostaa, toimitaan rahastosäästämisessä hieman eri tavalla. Rahastoja löytyy markkinoilta paljon erilaisia. Osa rahastoista on keskittynyt esimerkiksi jonkun tietyn maan tai maanosan osakkeisiin, tai vaikkapa pelkästään lääketeollisuuden osakkeisiin. Kun sijoitat rahaa rahastoon, ostat käytännössä pieniä osuuksia useiden eri yhtiöiden osakkeista riippuen siitä, minkälaisen rahaston valitset. Rahastosäästämisen hyvänä puolena on se, että rahastoon voi sijoittaa myös pieniä summia kerralla ilman, että säästäjän tarvitsee maksaa suuria osakkeiden merkintäkuluja. Samalla myös hajautus toimii osakesijoittamista helpommin, sillä varat sijoitetaan automaattisesti useampaan kuin yhteen yritykseen.