Positiivinen luottorekisteri harkinnassa myös Suomeen
Tällä hetkellä Suomessa käytetään ainoastaan negatiivista luottorekisteriä. Tämän tyyppisiin luottorekistereihin kirjataan siis ainoastaan sellaiset tapaukset, joissa lainaa tai muuta velkaa ei ole pystytty maksamaan, vaan on aiheutunut maksuhäiriömerkintä. Nyt myös Suomessa harkitaan positiivisen luottorekisterin perustamista. Oikeusministeriö on parhaillaan selvittämässä positiivisen rekisterin perustamista ja sen haasteita. Selvityksen aikana pyritään esimerkiksi selvittämään se, minkälaisia luottotietoja luottoa tarjoavilla yrityksillä olisi mahdollisesti käytössä, ja minkälaisissa tilanteissa näihin tietoihin pääsisi käsiksi. Myös rekisterin käytännön toteutustapaa pyritään arvioimaan.
Positiiviseen luottorekisteriin merkittäisiin siis kaikki henkilön ottamat lainat sekä velat. Jos kyseinen rekisteri olisi käytössä, tarkoittaisi se sitä, että kun henkilö hakee lainaa, näkisi pankki tai muu rahoitusyhtiö kaikki asiakkaan ottamat lainat sen sijaan, että rekisteristä näkyisi pelkästään maksuhäiriömerkinnät. Täten luoton myöntävä taho pystyisi tarkastelemaan lainaa hakevan taloudellista tilannetta entistä paremmin, ja rahoituslaitoksen olisi mahdollista nähdä esimerkiksi lainamäärät, pääoman sekä tulot.
Useat Euroopan maista käyttävät positiivista luottorekisteriä. Suomi on niiden harvojen maiden joukossa, joissa rekisteriä ei käytetä. Suomen lisäksi esimerkiksi Tanska ja Ranska kuuluvat maihin, joissa pidetään kirjaa pelkästään negatiivisista luottotapahtumista. Ruotsi käyttää positiivista luottorekisteriä, johon on kirjattu tiedot tuloista, veloista, kiinteistöistä sekä esimerkiksi maksuhistoriasta. Suomessa positiivisen luottorekisterin puutetta korvaamaan luotonantajat käyttävät esimerkiksi Instantor-nimistä palvelua. Sen avulla luottoa tarjoavat yritykset pystyvät arvioimaan lainanhakijan talouteen liittyviä tietoja sekä muodostamaan profiilin hakijasta.
Suomi käyttää negatiivista luottorekisteriä
Tällä hetkellä Suomessa on käytössä niin sanottu negatiivinen luottorekisteri. Negatiivinen luottorekisteri pitää kirjaa maksuhäiriömerkinnöistä. Tämän tyyppisen rekisterin ongelmana on kuitenkin se, että rekisteristä ei löydy ajankohtaista ja reaaliaikaista tietoa lainanhakijan taloudellisesta tilanteesta. Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän saamiseen vaaditaan usein usean kuukauden ajan maksujen laiminlyönti. Kun maksuhäiriömerkintä sitten vihdoin kirjataan rekisteriin, on mahdollista, että lainan hakija on ottanut enemmän lainaa ja ehtinyt velkaantumaan entistä pahemmin, eikä tämä tieto välity rekisteriin. Samoin maksuhäiriömerkintä myös säilyy rekisterissä useiden vuosien ajan. Näin muutaman vuoden takainen erehdys saattaa vielä tänäkin päivänä vaikeuttaa elämää merkittävästi, vaikka raha-asiat olisivat nykyään hyvin hoidossa. Negatiivisen luottorekisterin suurimpana ongelmana pidetään sitä, että rekisterin sisältämä tieto on auttamatta sekä vanhentunutta, että myös yksipuolista. Positiivisen luottorekisterin avulla olisi mahdollista hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista proaktiivisesti. Näin ongelmiin pystyisiin puuttumaan ajoissa, eikä taloudet näin ajautuisi ylivelkaantuneiksi.
Kun kuluttaja hakee lainaa tai luottoa, on silloin tärkeää, että luoton myöntävä taho pystyy perustamaan päätöksensä todenmukaiseen ja reaaliaikaiseen tietoon. Suomen nykyisessä tilanteessa luottopäätös perustuu kuitenkin hyvin pitkälti pelkästään luottamukseen. Luottoa myöntävät tahot eivät pysty selvittämään, ovatko asiakkaan syöttämät tiedot olemassa olevista veloista luotettavia ja ylläpidettyjä. Suomessa laki kieltää rahoitusyhtiöiltä rekisterin, joka käyttäisi hyväksi verotietoja.
Nykyään luotonantajat käyttävät asiakkaan tietojen varmistamiseksi todisteita tuloista esimerkiksi palkkakuitin avulla. Olemassa olevien velkojen toteamiseen käytetään verotuspäätöstä. Näitä vaaditaan erityisesti silloin, kun ollaan hakemassa summaltaan suurempia lainoja. Tällaisten paperisten todisteiden toimittamista luotonantajalle voidaan kuitenkin pitää hieman vanhanaikaisena menettelynä. Erillisten liitetiedostojen toimittaminen pystyttäisiin välttämään käyttämällä hyväksi positiivista luottorekisteriä. Samalla rekisteri myös nopeuttaisi lainan hakuprosessia.
Usein luottorekisteristä löytyvä maksuhäiriömerkintä esimerkiksi estää luottokortin ja lainan saamisen. Jotkut palvelut saattavat myöntää luottoa myös silloin, jos luottotiedot ovat menneet. Tällöin lainan saamiseen vaaditaan useiden tiukkojen ehtojen täyttämistä.
Luottorekisteri auttaisi erityisesti kuluttajia
Positiivisesta luottorekisteristä hyötyisivät erityisesti kuluttajat. Sen avulla lainaa haettaessa lainan hakijan taloudellisesta tilanteesta pystytään helposti tekemään kattava arvio. Lainan myöntävä taho näkee selvästi ja luotettavasti lainan hakijan maksuhistorian, tulot sekä olemassa olevat lainat. Näin lainojen korkoja pystyttäisiin räätälöimään paremmin asiakkaan maksuhistorian mukaan. Nykyisessä järjestelmässä luoton myöntäjät käyttävät korkojen laskemiseen erilaisia arvioita, sillä saatavilla ei ole tarkkaa tietoa asiakkaan maksukäyttäytymisestä. Positiivisessa luottorekisterissä siis hyvin talousasiansa hoitaneet asiakkaat pystyisivät hyötymään esimerkiksi edullisemmista koroista.
Positiivisen luottorekisterin puolesta puhuvat esimerkiksi ekonomistit Michael State sekä John M. Barron. Heidän mukaansa positiivisen luottorekisterin avulla saadaan esimerkiksi vähennettyä luotonantajien luottotappioita, mahdollisuutta parempaan lainojen seurantaan, edistettyä kilpailua lainoissa sekä parannettua pienituloisten luotonsaantimahdollisuuksia.
Miksi Suomi ei vielä käytä positiivista luottorekisteriä?
Suomi ei käytä positiivista luottorekisteriä, sillä tähän asti on katsottu, että nykyinen malli toimii hyvin. Viimeksi positiivisen luottorekisterin käyttöönoton mahdollisuutta tutkittiin vuonna 2013. Silloin oikeusministeriö hylkäsi hankkeen esimerkiksi henkilötietosuojaan liittyvien ongelmien takia. Tällä kertaa kuitenkin näyttää siltä, että kannatusta hankkeelle olisi entistä enemmän. Esimerkiksi vuonna 2017 Finanssialan keskusliitto on alkanut tukemaan positiivista luottorekisteriä.